Äänibrändäämisellä kohtaamispisteet kuntoon

Mikä ääni tulee ensimmäisenä mieleen, kun mietitään Nokiaa? Entäpä Mäkkäriä? Todennäköisesti nyt korvien välissä soi loppupäivän vuorotellen Nokia tune ja McDonald’sin I’m lovin’ it -jingle. Nämä brändit ovat tunnistettavissa pelkästään äänen perusteella. Mainosta ei tarvitse nähdä tietääkseen kenen se on.

Tunnistetaanko sinun brändisi siitä, miltä se kuulostaa?

Äänibrändääminen, onko sillä nyt oikeasti multikansallista miljardijättiä lukuunottamatta merkitystä? On. Sen avulla viimeistellään brändisi kohtaamispisteet, erotutaan kilpailijoista ja nostetaan profiilia.

Äänibrändin kanssa kyse on monesta muustakin asiasta, kuin pelkästään valtavien TV-mainoskampanjoiden tai useiden radiomainosslottien äänisuunnittelusta. Kun mietitään brändin kohtaamispisteitä, aikaa joka brändin kanssa vietetään ja kanavia, joissa tämä tapahtuu, hahmottuu iso kuva helpommin. Voidaan miettiä esimerkiksi seuraavia asioita, miltä ne kuulostavat:

• Asiakaspalvelun puhelinlinjan odotusääni
• Tapahtumien taustamusiikki
• Keynote -puheenvuorojen puhujan sisääntulomusiikki
• Verkkosivun käyttöliittymä-äänet
• Videoiden äänimaailma
• Podcastien ja radiomainosten pre- ja end-rollit

Mahdollisuuksia äänen käyttöön brändin kanssa on yhtä paljon kuin on kohtauspisteitäkin.

Äänibrändin määrittely

Brändeille on yleensä aina tehtynä visuaalinen ohjeisto, sekä jonkinlainen brand book. Näistä löytyvät paitsi brändin koko visuaalinen ilme, niin myös arvot, sekä missio ja visio. Äänibrändi työstetään arvojen, mission ja vision, sekä kohdeyleisön pohjalta siinä missä brändin visuaalinen ilmekin.

Sanat muuttuvat erilaisiksi ääniksi. Arvoviestintää voidaan tukea ja vahvistaa niihin sopivan äänen kanssa. Kyseessä ei tarvitse olla vain perus-jingle, vaan audion ammattilaiset tutkivat tarpeen tarkemmin ja luovat ratkaisun sen pohjalta. Brändin kohtaamispisteiden tulee olla toisiinsa sopivat ja yhtenäiset, ovathan niin visuaaliset toteutukset kuin audiokin samalla tavalla oma osansa brändin ilmaisua.

Määrittelyn vaiheessa tutkitaan audiobrändäämisenkin kanssa kilpailijat. Miltä toimiala kuulostaa? Halutaanko kuulostaa vastaavalta kuin isoimmat kilpailijat? Onko kohderyhmät samoja vai eri? Onko käyttötarkoituskaan sama, jos mennään hieman äänilogoa pidemmälle?

Kun missio, visio, arvot, kohderyhmä sekä kilpailijoiden kartoitus on tehtynä, ollaan myös äänibrändäämisessä jo hyvässä vauhdissa. Näiden pohjalta luodaan audio-ohjeisto. Se vastaa visuaalista ohjeistoa, mutta luonnollisesti äänimaailmalle. Ohjeistossa kerrotaan minkälaista ääntä tulee käyttää missäkin yhteydessä ja mitä esimerkiksi sillä tietyllä instrumentaalisella, vain jousisoittimia käyttäen tehdyllä, audiopätkällä halutaan viestittää.

Yhtenäisyys ennen kaikkea

Brändityön ammattilaiset pystyvät sanomaan, mikäli kohtaamispisteissä on ristiriitoja. Esimerkiksi kovat ja kylmät käyttöliittymä-äänet eivät välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla sovi esimerkiksi lastenvaateliikkeen sivujen käyttöliittymän ääniksi.

Kun kohtaamispisteessä on ristiriita, se jättää kuluttajaan herkästi pienen epävarmuuden tunteen. Pahimmillaan ristiriita ja siitä kumpuava epämiellyttävä tunne johtaa siihen, että ostopäätös suunnataan kohtaamispisteissään yhtenäisen brändin luokse. Ristiriitaisuudet eivät nosta luotettavuuden tunnetta, yhtenäisyys ja jatkuvuus sen sijaan luovat kuvan luotettavasta kumppanista.

Brändin voi nähdä, kuulla, tuntea, haistaa ja maistaa. Harva auttaa sinua siinä, että brändisi kohdataan aina oikeissa kanavissa, oikealla tavalla, kohtauspisteet loppuun asti hiottuna.

Kuulemisiin!